Kategoria: Ajankohtaista

Haluamme tehdä asioinnistasi Lappicassa entistä sujuvampaa ja helpommin saavutettavaa. Siksi tuomme käyttöösi Sähköisen hoidon tarpeen arvioinnin, jonka avulla voit kuvata vointiasi ja saada ohjausta oikeaan palveluun nopeasti – ilman jonottamista puhelimessa.

Mitä sähköinen hoidon tarpeen arvio tarkoittaa?

Sähköinen hoidon tarpeen arvio on turvallinen verkkopalvelu, jossa voit täyttää tilannettasi koskevan kyselyn silloin, kun sinulle parhaiten sopii. Vastauksiesi perusteella työterveyshuollon ammattilainen tekee arvion hoidon tarpeestasi viimeistään seuraavana arkipäivänä ja ohjaa sinut arvion perusteella tarkoituksenmukaiseen palveluun.

Hyödyt sinulle

• Nopeampi asiointi – ei pitkiä puhelinjonoja
• Helppous – käytä palvelua ajasta ja paikasta riippumatta
• Oikea hoito oikeaan aikaan – ammattilainen arvioi tilanteesi ja antaa selkeät toimintaohjeet
• Turvallisuus – asiointi tapahtuu suojatun yhteyden kautta

Näin palvelu toimii

1. Kirjaudu OmaLappica -palveluun ja täytä sähköinen hoidon tarpeen arviointi
2. Kuvaa oireesi ja tilanteesi mahdollisimman tarkasti
3. Ammattilainen käsittelee arviosi
4. Saat ohjeet jatkotoimenpiteistä – esimerkiksi itsehoito-ohjeet, ajanvarauksen tai yhteydenoton

Milloin palvelua kannattaa käyttää?

Voit käyttää sähköistä hoidon tarpeen arviointia esimerkiksi, kun:

• sinulla on uusia tai pitkittyneitä oireita
• tarvitset ohjeita hoitoon hakeutumiseen
• haluat tietää, riittääkö itsehoito vai tarvitsetko työterveyden ammattilaisen apua

Sähköinen hoidon tarpeen arviointi tulee käyttöösi kesäkuun aikana.

Pääsiäisen aikaan moni katselee kauppojen värikkäitä suklaamunia ja -pupuja ristiriitaisin tuntein: hyvää olisi, mutta onko se sittenkään terveellistä? Suklaan kohtuullisesta nauttimisesta löytyy kuitenkin myös terveyshyötyjä.

Suklaan sisältämä tyydyttynyt rasva ja sokeri ovat verisuonille haitallisia, ja runsas käyttö voi tuoda haasteita painonhallintaan. Kaakaossa on silti monia kemiallisia yhdisteitä, joiden hyvistä vaikutuksista on kiistatonta näyttöä. Kaakao sisältää runsaasti flavonoideja, joiden on todettu parantavan verisuonten sisäkalvon toimintaa. Hyvin toimiva verisuonten sisäkalvo ehkäisee valtimoiden kalkkeutumista, tukee terveiden verisuonten toimintaa, lisää aivojen verenkiertoa ja voi aiheuttaa hermosoluissa edullisia muutoksia – mahdollisesti jopa tukea kognitiivista suorituskykyä.

Duodecim-lehdessä julkaistiin yi kymmenen vuotta sitten pieni, osin leikkimielinen tutkimus, jossa tarkasteltiin suklaan kulutuksen ja kansakunnan “älykkyyden” yhteyttä. Kognitiivisen toiminnan mittariksi valittiin kunkin maan saamat Nobel-palkinnot, ja suklaan kulutusluvut kerättiin suurilta suklaanvalmistajilta. Tulokset olivat yllättävän selkeitä: mitä enemmän suklaata kulutettiin, sitä enemmän myös Nobel-palkintoja oli jaettu. Tutkimus on toki tehty pilke silmäkulmassa, mutta tarjoaa hauskan näkökulman kaakaon mahdollisiin hyötyihin.

Tutkimusnäyttö kaakaon flavonoidien terveysvaikutuksista on kuitenkin todellista. Siksi pääsiäissuklaan voi nauttia hyvällä omallatunnolla – kunhan muistaa kohtuuden. Jos terveyshyödyn haluaa maksimoida, raakasuklaa on hyvä vaihtoehto, sillä flavonoidit tuhoutuvat herkästi valmistusprosessissa. Myös tumma suklaa on maitosuklaata edullisempi valinta: maito nimittäin heikentää flavonoidien imeytymistä.

Nautitaan siis pääsiäisherkuista viisaasti ja hyvällä mielellä – pieni suklaamuna voi olla samalla sekä ilon että terveyden lähde!

Liikunta on yksi tehokkaimmista tavoista ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä. Se toimii täsmähoitona moniin yksittäisiin oireisiin ja sairauksiin — mutta ennen kaikkea liikunta on yleislääke, joka vaikuttaa lähes kaikkiin elimistön toimintoihin.

Tutkimusnäyttö on johdonmukaista: säännöllinen liikkuminen
• parantaa sokeriaineenvaihduntaa
• alentaa verenpainetta ja kolesterolia
• vahvistaa luustoa
• helpottaa stressinhallintaa
• tukee painonhallintaa
• ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, tyypin 2 diabetesta sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia
• parantaa mielialaa ja vähentää masennus- ja ahdistusoireita

Liikunnan terveyshyödyt syntyvät säännöllisyydestä. Niitä ei voi varastoida, ja siksi kuuriluontoinen liikkuminen ei tuo samoja vaikutuksia kuin arkeen juurtunut, jatkuva liike.

---

💡 Pienikin liike kannattaa – uudet havainnot korostavat arkiaktiivisuutta

Tuoreet tutkimukset alleviivaavat, että jo kevyt liikunta vähentää liikkumattomuuden haittoja. Päivittäiset tauot, nousu ylös tuolista ja kevyt siirtyminen paikasta toiseen ovat kaikki terveyttä edistävää liikkumista.

---

📌 UKK‑instituutin liikuntasuositukset työikäisille

Liiku päivittäin – kaikki kevytkin liike lasketaan, ja paikallaanoloa kannattaa tauottaa usein. [ukkinstituutti.fi]

• Kestävyysliikuntaa: 150 min viikossa reipasta tai 75 min rasittavaa liikuntaa. [ukkinstituutti.fi]
• Lihasvoimaa, liikkuvuutta ja tasapainoa: vähintään 2 kertaa viikossa. [thl.fi]
• Uni mukaan kokonaisuuteen: riittävä palauttava yöuni on osa suositusta. [ukkinstituutti.fi]

Ydin: liiku monipuolisesti viikon mittaan, tauota istumista ja pidä huolta unesta — kaikki liike tekee hyvää.

---

⚙️ Eri liikuntamuodot vaikuttavat eri tavoin

• Kestävyysliikunta → laskee verenpainetta, parantaa kolesteroliarvoja ja sokerinsietoa
• Voima- ja kuntosaliharjoittelu → vahvistaa luustoa, tukee lihasmassaa ja tehostaa aineenvaihduntaa
• Pallopelit, voimistelu ja aerobic → haastavat tasapainoa ja tukevat luuston terveyttä

---

❤️ Liikkuminen kannattaa tehdä omalla tavallasi

Parhaan hyödyn saat valitsemalla liikkumisen, josta pidät. Silloin siitä tulee osa arkea — jopa positiivinen tapa, josta ei halua enää luopua.

Liikunta on investointi omaan hyvinvointiin tänään, ensi vuonna ja pitkälle tulevaisuuteen.

Lähde: Terveyskirjasto / Duodecim