TYÖTERVEYSHUOLTO TUTUKSI: Puristusvoimamittaus

Puristusvoimamittaus mittaa käden tarttumaotteen/puristuksen voimaa ja se kuvaa yleensä hyvin myös yleistä lihasvoimaa.

Se sopii hyvin eri-ikäisten terveiden ja potilasryhmien arviointiin. Iän mukana puristusvoima heikkenee ja viitearvot ovatkin ikäryhmittäin.

Työterveyshuollossa puristusvoimamittausta käytetään osana terveystarkastuksia ja niihin sisältyviä kuntotestejä sekä etenkin niskahartiaseudun, kaularangan ja yläraajan oireiden tutkimisen yhteydessä.

TYÖTERVEYSHUOLTO TUTUKSI: Polkupyörätesti

Polkupyöräergometritesti mittaa sydämen ja verenkiertoelimistön kuntoa ja sen perusteella saadaan arvio maksimaalisesta hapenottokyvystä.

Testituloksien perusteella voidaan laatia yksilöllinen harjoitusohjelma, joka sisältää sykesuositukset eri kestävyysharjoittelun osa-alueille.

Polkupyöräergometritestiä käytetään työterveydessä tiettyjen ammattiryhmien, kuten pelastushenkilöstö ja ensihoitajat, fyysisen kunnon arvioimiseksi terveystarkastuksen yhteydessä.  

TYÖTERVEYSHUOLTO TUTUKSI: Pitkäaikaisrekisteröinnit työterveyshuollossa

Työterveys Lappicassa tehdään sydämen rytmin vuorokausitutkimuksia sekä uneen liittyviä seurantoja.

Holter- ja yöpolygrafiatutkimukset tehdään nykyisin kotimittauksina. Lappicalta ohjeistetaan kotitutkimuslaitteiden tilaukseen. Kotitutkimuslaitteiden mukana tulee hyvät ohjeet ja omatoiminen mittaus kotona on erittäin helppoa.

Kun työterveyshuollossa todetaan tarve mittauksille, suositellaan potilasta tekemään laitetilaus ja mittaus nopealla aikataululla.
Tutkimuksen valmistumisen jälkeen varataan puhelinaika lähettäneelle lääkärille jatkosuunnitelman tekemiseksi.

TYÖTERVEYSHUOLTO TUTUKSI: Työterveyshuoltopainotteinen sairaanhoito

Halutessaan työnantaja voi järjestää työntekijöilleen lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sairaanhoidolliset palvelut.  Työnantajalla on oikeus määritellä työntekijöilleen tarjoamansa sairaanhoidon laajuus. 

Työterveyspainotteinen sairaanhoitomme tukee työhön liittyvien sairauksien pikaista tunnistamista ja nopeaa työkyvyn palautumista. Sairaanhoitoon kuuluu muun muassa työterveyslääkärin, työterveyshoitajan ja työfysioterapeutin antama hoito, erikoislääkärin konsultaatiot työkyvyn tai hoitomahdollisuuksien selvittämiseksi siten, että hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä ja tarvittavat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. 

Tavoitteena on, että työterveyshuolto ottaa koordinaatio- ja ohjausvastuun työhön liittyvien sairauksien hoitoprosessista ja työkyvyn turvaamisesta riippumatta siitä, missä hoitoa tai työkykyä tukevaa toimintaa on tarpeen toteuttaa. Sairauksien hoito tukee ehkäisevää työntekijään, työpaikkaan ja työyhteisöön kohdistuvaa toimintaa. 

TYÖTERVEYSHUOLTO TUTUKSI: Työyhteisösovittelu

Työyhteisösovittelua tarvitaan, mikäli työyhteisössä on riita-, ristiriita- tai konfliktitilanne, joka ei ole ratkennut työyhteisön sisäisin toimin.

Tavoitteena on löytää keskustelun keinoin yhteinen ratkaisu vallalla olevaan epätyydyttävään tilanteeseen. 

Työyhteisösovittelija on puolueeton ratkaisuprosessin ohjaaja.

Sovittelu on jaettu eri vaiheisiin.

Koska jokainen yritys on omanlaisensa ja tilanteet vaihtelevat, prosessia räätälöidään tarpeen mukaan.  

TYÖTERVEYSHUOLTO TUTUKSI: Työyhteisötyö työterveyshuollon työvälineenä

Työyhteisötyöon useimmiten työterveyspsykologin ohjauksessa toteutettavaa ryhmätyötä, jossa tarkastellaan yhdessä henkilöstön ja johdon kanssa työn tekemisen arkea; työn sujuvuutta ja henkilöstön jaksamista tukevia käytänteitä ja vuorovaikutusta sekä niiden kehittämistarpeita.

Työskentelyn aikana voidaan asettaa konkreettisia kehittämistavoitteita sekä suunnitella niiden toteutusta, vastuuhenkilöitä, aikataulutusta ja seurantaa.

Työyhteisötyön sisältö ja toteutus suunnitellaan yhdessä työpaikan johdon kanssa mm. työpaikkaselvityksistä ja terveystarkastuksista nousseisiin asioihin perustuen. 

TYÖTERVEYSHUOLTO TUTUKSI: Voimavararyhmä

Työterveyshuollossa järjestettävään voimavararyhmään kokoontuvat asiakkaat, joilla on jaksamisen haastetta arjessa.

Ryhmiä järjestetään yrityksille räätälöitynä tai sekaryhminä, joihin osallistujat tulevat eri työpaikoista.

Ryhmässä asiakas oppii tunnistamaan ja tehostamaan omia voimavarojaan ja stressinhallintakeinojaan. Hän saa tietoa ja ohjausta palautumisesta, työssäjaksamisesta, tietoisuustaidoista ja unesta. Tärkeää on myös muilta ryhmäläisiltä saatu vertaistuki ja kannustus.

TYÖTERVEYSHUOLTO TUTUKSI: Ensiapuryhmät

Järjestämme ammattitaitoisia ensiapukursseja pitkällä kokemuksella. Ensiavun ja terveystiedon kouluttajamme (ETK) ovat Suomen Punaisen Ristin kouluttamia kouluttajia. Olemme myös Punaisen Ristin ARVOkumppaneita®, joten olemme sitoutuneet järjestämään ainoastaan Suomen Punaisen Ristin ensiavun koulutusohjelmien mukaisia, tavaramerkein suojattuja, sertifioituja ensiapukoulutuksia. Koulutusohjelmat noudattavat kansallisesti hyväksyttyjä ensiapuohjeita, jotka puolestaan perustuvat kansainvälisiin ohjeistuksiin. 

Kurssivalikoimassamme on hätäensiapukursseja (SPR Hätäensiapukurssi 4 t®, SPR Hätäensiapukurssi 8 t®) sekä EA1-tasoisia kursseja (SPR Ensiapukurssi EA 1®). Koulutuksemme ovat joko kokonaan lähikoulutuksena toteutettavia tai yhdistelmäkoulutuksia. Yhdistelmäkoulutuksessa toteutetaan Punaisen Ristin koulutusohjelmien mukaisia sertifioituja ensiavun yhdistelmäkoulutuksia 8h hätäensiapukursseilla ja EA1-kursseilla. Yhdistelmäkoulutus koostuu verkko- (50%) ja lähikoulutusosuudesta (50%).  

TYÖTERVEYSHUOLTO TUTUKSI: Työfysioterapeuttien ryhmät

Työntekijän työhyvinvointia voidaan tukea työterveyshuollossa myös ryhmätoiminnalla.

Työfysioterapeutin ohjaamat ryhmät ovat tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointiin, liikuntaan sekä työn kuormituksen vähentämiseen liittyviä.

Ryhmässä annetaan tietoa, ohjausta ja neuvontaa sekä harjoitteita fyysistä työ- ja toimintakykyä kehittäen.

Ryhmiin ohjaudutaan lääkärin, työterveyshoitajan tai työfysioterapeutin kautta. Ryhmistä sovitaan aina etukäteen työnantajan kanssa toimintasuunnitelmaneuvotteluissa.

TYÖTERVEYSHUOLTO TUTUKSI: Työterveysneuvottelu

Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Neuvottelun keskiössä on työntekijän toimintakyky suhteessa työn vaatimuksiin.

Usein neuvottelu järjestetään esim. työntekijän palatessa pitkältä sairauslomalta, ja tarvitaan esim. työn kevennystä tai osasairauspäivärahaa.

Neuvotteluun osallistuvat ainakin työntekijä, työnantajan edustaja ja työterveyslääkäri.

Kaikki työterveysneuvotteluun osallistuvat ovat salassapitovelvollisia mahdollisesti esiin tulevien arkaluonteisten tietojen kuten terveydentilaa koskevien asioiden suhteen. Neuvottelun tarkoituksena on löytää hyviä ratkaisuja työkyvyn heikentyessä; se on kaikkien yhteinen etu.