Suklainen pääsiäisjuttu

Pääsiäisen aikaan moni katselee kauppojen värikkäitä suklaamunia ja -pupuja ristiriitaisin tuntein: hyvää olisi, mutta onko se sittenkään terveellistä? Suklaan kohtuullisesta nauttimisesta löytyy kuitenkin myös terveyshyötyjä.

Suklaan sisältämä tyydyttynyt rasva ja sokeri ovat verisuonille haitallisia, ja runsas käyttö voi tuoda haasteita painonhallintaan. Kaakaossa on silti monia kemiallisia yhdisteitä, joiden hyvistä vaikutuksista on kiistatonta näyttöä. Kaakao sisältää runsaasti flavonoideja, joiden on todettu parantavan verisuonten sisäkalvon toimintaa. Hyvin toimiva verisuonten sisäkalvo ehkäisee valtimoiden kalkkeutumista, tukee terveiden verisuonten toimintaa, lisää aivojen verenkiertoa ja voi aiheuttaa hermosoluissa edullisia muutoksia – mahdollisesti jopa tukea kognitiivista suorituskykyä.

Duodecim-lehdessä julkaistiin yi kymmenen vuotta sitten pieni, osin leikkimielinen tutkimus, jossa tarkasteltiin suklaan kulutuksen ja kansakunnan “älykkyyden” yhteyttä. Kognitiivisen toiminnan mittariksi valittiin kunkin maan saamat Nobel-palkinnot, ja suklaan kulutusluvut kerättiin suurilta suklaanvalmistajilta. Tulokset olivat yllättävän selkeitä: mitä enemmän suklaata kulutettiin, sitä enemmän myös Nobel-palkintoja oli jaettu. Tutkimus on toki tehty pilke silmäkulmassa, mutta tarjoaa hauskan näkökulman kaakaon mahdollisiin hyötyihin.

Tutkimusnäyttö kaakaon flavonoidien terveysvaikutuksista on kuitenkin todellista. Siksi pääsiäissuklaan voi nauttia hyvällä omallatunnolla – kunhan muistaa kohtuuden. Jos terveyshyödyn haluaa maksimoida, raakasuklaa on hyvä vaihtoehto, sillä flavonoidit tuhoutuvat herkästi valmistusprosessissa. Myös tumma suklaa on maitosuklaata edullisempi valinta: maito nimittäin heikentää flavonoidien imeytymistä.

Nautitaan siis pääsiäisherkuista viisaasti ja hyvällä mielellä – pieni suklaamuna voi olla samalla sekä ilon että terveyden lähde!

🏃‍♂️ Liikunta on tämän hetken tärkein terveyspäätös

Liikunta on yksi tehokkaimmista tavoista ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä. Se toimii täsmähoitona moniin yksittäisiin oireisiin ja sairauksiin — mutta ennen kaikkea liikunta on yleislääke, joka vaikuttaa lähes kaikkiin elimistön toimintoihin.

Tutkimusnäyttö on johdonmukaista: säännöllinen liikkuminen
• parantaa sokeriaineenvaihduntaa
• alentaa verenpainetta ja kolesterolia
• vahvistaa luustoa
• helpottaa stressinhallintaa
• tukee painonhallintaa
• ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, tyypin 2 diabetesta sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia
• parantaa mielialaa ja vähentää masennus- ja ahdistusoireita

Liikunnan terveyshyödyt syntyvät säännöllisyydestä. Niitä ei voi varastoida, ja siksi kuuriluontoinen liikkuminen ei tuo samoja vaikutuksia kuin arkeen juurtunut, jatkuva liike.


💡 Pienikin liike kannattaa – uudet havainnot korostavat arkiaktiivisuutta

Tuoreet tutkimukset alleviivaavat, että jo kevyt liikunta vähentää liikkumattomuuden haittoja. Päivittäiset tauot, nousu ylös tuolista ja kevyt siirtyminen paikasta toiseen ovat kaikki terveyttä edistävää liikkumista.


📌 UKK‑instituutin liikuntasuositukset työikäisille

Liiku päivittäin – kaikki kevytkin liike lasketaan, ja paikallaanoloa kannattaa tauottaa usein. [ukkinstituutti.fi]

  • Kestävyysliikuntaa: 150 min viikossa reipasta tai 75 min rasittavaa liikuntaa. [ukkinstituutti.fi]
  • Lihasvoimaa, liikkuvuutta ja tasapainoa: vähintään 2 kertaa viikossa. [thl.fi]
  • Uni mukaan kokonaisuuteen: riittävä palauttava yöuni on osa suositusta. [ukkinstituutti.fi]

Ydin: liiku monipuolisesti viikon mittaan, tauota istumista ja pidä huolta unesta — kaikki liike tekee hyvää.


⚙️ Eri liikuntamuodot vaikuttavat eri tavoin

  • Kestävyysliikunta → laskee verenpainetta, parantaa kolesteroliarvoja ja sokerinsietoa
  • Voima- ja kuntosaliharjoittelu → vahvistaa luustoa, tukee lihasmassaa ja tehostaa aineenvaihduntaa
  • Pallopelit, voimistelu ja aerobic → haastavat tasapainoa ja tukevat luuston terveyttä

❤️ Liikkuminen kannattaa tehdä omalla tavallasi

Parhaan hyödyn saat valitsemalla liikkumisen, josta pidät. Silloin siitä tulee osa arkea — jopa positiivinen tapa, josta ei halua enää luopua.

Liikunta on investointi omaan hyvinvointiin tänään, ensi vuonna ja pitkälle tulevaisuuteen.

Lähde: Terveyskirjasto / Duodecim

🌿 Valinnoillasi voit vaikuttaa – laske kolesterolia luonnollisesti


Veren kolesteroliarvoja voidaan usein laskea elämäntapamuutoksilla jopa 30 %. Pienetkin muutokset merkitsevät – ja jokainen askel on oikeaan suuntaan. ❤️

🥗 Syö sydänystävällisesti

Käytä kasvisteroleja tai -stanoleja päivittäin.
Syö rasvaista kalaa vähintään 2 × viikossa.
Nauti päivittäin vähintään 6 kourallista kasviksia, hedelmiä ja marjoja.
Valitse jokaiselle aterialle täysjyvävalmisteita.

Kiinnitä huomiota rasvan laatuun:
➡️ Vaihda kovat rasvat pehmeisiin.
➡️ Käytä öljyjä ja margariinia ruoanlaitossa.

Helppo sääntö: pehmeä levite = parempi valinta.

🚭 Lopeta tupakointi ja käytä alkoholia kohtuudella

Tupakointi lisää kolesterolin kertymistä valtimoihin.
Lopettaminen nostaa HDL (“hyvä”) kolesterolia ja laskee LDL-arvoa.

Alkoholi: korkeintaan 1–2 annosta muutamana päivänä viikossa.

🏃‍♀️ Liiku säännöllisesti

Liikunta nostaa HDL-kolesterolia ja tukee kokonaisterveyttä.
Tavoite: 3–5 kertaa viikossa, vähintään 30 min kerrallaan.

Liikunta + sydänystävällinen ruokavalio vähentää vyötärölihavuutta ja rasvamaksaa.

⚖️ Hallitse painoa lempeästi

Jo 5–10 % painonpudotus tuo selkeitä terveyshyötyjä.
Pienet, pysyvät muutokset toimivat parhaiten.

✨ Muista: sinä päätät tahdin

Kaikki muutokset vievät aikaa. Aloita siitä, mikä tuntuu sinulle helpoimmalta – pienikin muutos on alku paremmalle voinnille.
Terveellinen ruokavalio tukee myös mahdollista lääkehoitoa.

Uusi vuosi – uudet tavoitteet?

Vuodenvaihde tuo usein mukanaan lupauksia terveellisemmästä elämästä, lisää liikuntaa ja vähemmän huonoja tapoja. Kuntosalit täyttyvät innokkaista aloittajista, ja ensimmäiset viikot mennään tiukkojen dieettien ja treeniohjelmien voimalla.

Helmikuussa moni kuitenkin huomaa, ettei paino pudonnut eikä neljä salikertaa viikossa tuonut toivottuja tuloksia. Harmittaa – mikä meni pieleen?

Mahdollisia syitä:

  • Muutoksia tuli liikaa kerralla
  • Tavoite ei ollut realistinen
  • Muutostarve ei lähtenyt omasta motivaatiosta
  • Muutos ei vastannut omia arvoja

Onnistuneen elämäntapamuutoksen perusta on selkeä, mitattava ja saavutettavissa oleva tavoite, oma motivaatio sekä rehellinen arvio nykytilanteesta. Kysy itseltäsi:

  • Mitä hyötyä on pysyä nykyisissä tavoissa?
  • Mikä niissä huolestuttaa?
  • Mitä hyötyä olisi tavoitteen saavuttamisesta?
  • Mikä mietityttää, jos muuttaisin tapojani?

Jos muutos ei tunnu merkitykselliseltä, sen onnistuminen on epätodennäköistä.


Pienet askeleet vievät pitkälle

Terveellinen elämä rakentuu pienistä arjen muutoksista, jotka vähitellen muodostavat rutiinin. Helppo tapa aloittaa on liittää uusi terveellinen osa olemassa olevaan rutiiniin, esimerkiksi:

  • Kävele osa työmatkasta
  • Lisää hedelmä päivittäiseen kahvitaukoon

Seuraa edistymistä sinulle sopivalla tavalla: älykello, kalenterimerkinnät tai sovellukset. Muista myös palkita itseäsi pienistäkin onnistumisista – ne vievät kohti isompaa tavoitetta.

Jos olet valmis muutokseen, aloita tänään. Yksi pieni askel kerrallaan riittää!


Lähteet:

  • Arvioi valmiuksiasi elämäntapamuutokselle | Työterveyslaitos (ttl.fi)
  • Pienet rutiinit auttavat onnistumaan elämäntapamuutoksessa | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Kirkasvalolampulla kaamosväsymystä estämään!

Pimeään aikaan kärsitään valon puutteesta. Puhutaan kaamosväsymyksestä.

Pimeyden aiheuttamia oireita voi olla alakuloisuus, väsymys, unisuus, ruokahalun ja nukkumisen muutokset, ärtyisyys ja keskittymisvaikeudet sekä vireystason laskeminen.

Talvisin saatavan valon määrä luxeina mitattuna on vain murto-osa kesäisin saatavasta valon määrästä. Työssäkäyvät lähtevät ja tulevat työstä iltahämärällä tai pimeällä. Näin ei välttämättä oleskella ollenkaan auringonvalossa ja normaalin työhuoneen valaistus ei aina riitä korvaamaan auringonvalon saantia. Normaalin työhuoneen valaistus voi olla neljäsosa siitä, mitä auringonvalo on ulkona pilvisenä päivänä. Kirkkaimmillaan auringonvalo on jopa 200 kertainen normaalin työhuoneen valaistukseen verrattuna.

Kirkasvalohoitoa suositellaan kokeilemaan väsymyksen vähentämiseksi.
Kirkasvalohoitoa käytetään apuna kaamosväsymykseen. Melatoniinin eli unihormonin erityksen keskeyttää tehokkaasti vain kirkas valo. Talvisin pimeään aikaan ihminen ei saa riittävästi kirkasta valoa. Unihormonin eritys on sitä suurempaa, mitä pimeämpää on.

Näin ollen kirkas valo noin tunnin-kahden ajan päivässä auttaa vähentämään melatoniinin eritystä huomattavasti.
Unihormonia erittyy pääasiassa aivojen ympäröimästä käpyrauhasesta. Valo vaikuttaa silmien ja hermoston kautta käpyrauhaseen, jolloin melatoniinia ei erity lainkaan. Unihormonin määrän väheneminen vähentää väsymystä ja auttaa siten kaamosväsymyksestä kärsiviä.

Mahdolliset haittavaikutukset
Kirkas valo saattaa aiheuttaa esim. päänsärkyä ja silmien särkemistä. Yleensä nämä ovat ohimeneviä, eivätkä ole esteenä valohoidolle.

Sujuvaa aivotyötä 

Häiritseekö työpäivääsi keskeytykset, aikapaine, tietotulva, häly tai epäselvät ohjeistukset? Teetkö montaa asiaa yhtä aikaa?

Aivot tykkäävät ideoinnista ja tekemisestä, mutta kuormittuvat jatkuvista ärsykkeistä. Häiriöitä voi tulla niin tiuhaan, että emme aina edes tiedosta tulleemme keskeytetyksi. Saatamme jopa itse keskeyttää itsemme.

Aivotyö tarkoittaa tiedolla työskentelyä ja ajatustyötä. Siihen kuuluu asioiden huomaamista, kirjaamista ja muistamista, ongelmien ratkaisua, päätöksentekoa, lukemista ja uusien tietojen ja taitojen oppimista. Tämä vaatii paljon aivoilta riippumatta siitä, millä alalla työskentelet.

Kognitiivinen ergonomia parantaa työn sujuvuutta ja työhyvinvointia. Tavoitteena on poistaa tarpeettomat mieltä rasittavat ärsykkeet, jotta voi keskittyä oleelliseen. Parhaimmillaan työn tehokkuus, sujuvuus ja turvallisuus sekä hyvinvointi työssä lisääntyvät.

Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:

  • Keskity vain yhteen asiaan kerrallaan.
  • Tee tärkeimmät työtehtävät virkeimpänä aikana.
  • Hiljennä sähköposti ja viestimet, kun teet keskittymistä vaativaa työtä.
  • Varaa sähköpostien lukemiseen ja vastaamiseen oma aika.
  • Listaa tehtävät muistilistaan. Kirjoita kalenteriin ylös menot ja tapaamiset.
  • Kunnioita toisten työrauhaa – älä laita turhia viestejä, jos asia ei ole kiireellinen.
  • Muista palautuminen työpäivän aikana. Pidä taukoja.
  • Säännöllinen liikunnan harrastaminen parantaa päiväaikaista vireyttä.
  • Huolehdi riittävästä unesta. Uni on oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys.

Lähteet:

Aivotyö sujuvaksi | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Sinunkin työsi on aivotyötä – kognitiivinen ergonomia tukee työhyvinvointia – Työturvallisuuskeskus (ttk.fi)

Kognitiivinen ergonomia – Työstä aivovoimaa (muistiterveys.fi)

Terapiat etulinjaan -toimintamalli käyttöön Lappicassa

Työterveys Lappica on ottanut käyttöön kansallisen Terapiat etulinjaan -toimintamallin. Terapiat etulinjaan on valtakunnallinen toimintamalli, joka tuo vaikuttavat mielenterveyspalvelut lähemmäs työelämää. Mallin avulla työterveyden asiakkaat saavat nopeammin ja sujuvammin apua lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden haasteisiin – oikea-aikaisesti ja ilman turhia viiveitä.

Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa konkreettisia ratkaisuja mielenterveyskriisin selättämiseen ja tarjoaa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja. Työterveys Lappica on kouluttautunut mallin käyttöön ja palvelut ovat käytettävissäsi.

Toimintamalli tähtää siihen, että jokaisella asiakkaalla on mahdollisuus kartoittaa omaa mielenterveyttä ja työkykyään Terapianavigaattorin avulla. Näin varmistetaan, että asiakas saa tarvitsemaansa tukea ongelmiinsa nopeasti sekä ehkäistään työkyvyttömyyttä mielenterveyden häiriöiden varhaisella tunnistamisella ja hoidolla.

Terapianavigaattori on ensimmäinen askel parempaan mielenterveyteen. Kyseessä on anonyymi kartoitus, joka antaa asiakkaalle tietoa ja auttaa jäsentämään omaa tilannetta, oireilua ja vointia.

Mikäli asiasi koskee mitä tahansa työssä jaksamiseen tai mielenterveyteen liittyvää asiaa, täytä verkossa Terapianavigaattori. Täyttämiseen menee noin 20-30 minuuttia ja saat vastauksistasi koosteraportin. Täytettyäsi Terapianavigaattorin, saat vastauksistasi raportin ja henkilökohtaisen koodin, jolla Lappican ammattilainen saa koosteraporttisi avattua vastaanotolla. (Koodi toimii yhden kuukauden ajan.)

Syysflunssa on jälleen ajankohtainen

Flunssaa on syksyllä ja talvella enemmän kuin kesällä. Virukset leviävät helposti ihmisestä toiseen, kun aikaa vietetään sisällä toisten ihmisten lähellä. Flunssa leviää ihmisten välisessä kosketuksessa. Se leviää myös silloin, kun aivastat tai yskit. Taudin alkuvaiheessa flunssa tarttuu herkästi muihin ihmisiin. Flunssan tarttumista voidaan ehkäistä hyvällä hygienialla: Käsien pesulla ja käsihuuhteen käytöllä, hihaan yskimisellä ja pintojen puhdistuksella. Kasvojen, silmien, nenän ja suun koskettelua on hyvä välttää.

Yskä, nuha, kurkkukipu, päänsärky, vilunväristykset ja kuume ovat tavallisimmat oireet viruksen aiheuttamasta hengitystieinfektiosta, joka paranee ilman mikrobilääkehoitoa noin kahdessa viikossa.

Flunssan hoito on oireenmukaista:

Kuumeeseen ja särkyyn parasetamoli on ensisijainen vaihtoehto. Itsehoitolääkkeissä annostus ohjeen mukaan. Nenän tukkoisuutta ja vuotamista voidaan lievittää nenäsuihkeilla- ja tipoilla. Niitä voi käyttää yhtäjaksoisesti enintään 10 vrk ajan. Nenähuuhtelu nenäkannulla usein helpottaa oloa. Viileä ja raikas huoneilme voi myös helpottaa oloa. Sängyn päätypuolta voi kohottaa tai käyttää lisätyynyjä, tarvittaessa voi nukkua puoli-istuvassa asennossa. Koska neste vähentää liman sitkeyttä ja lima irtoaa paremmin, tulisi nesteitä juoda runsaasti.

Lämpimät juomat, hunaja, mentolivoide, höyryhengitys ja tupakoinnin välttäminen voivat auttaa yskään. Yskänlääkkeillä ei ole merkittävää tehoa yskään. Yötä vasten voi kokeilla apteekista ilman reseptiä saatavia yskänärsytystä vähentäviä lääkkeitä.

Kurkkukipuun voi kokeilla apteekista saatavia imeskeltäviä tabletteja tai suihkeita, jotka paikallisesti puuduttavat nielua. Kylmä syötävä/juotava voi myös auttaa kurkkukipuun. Äänen käheyden paras hoito on puhumisen välttäminen. Kuiskaaminen rasittaa äänihuulia.

Riittävästä levosta ja nesteiden nauttimisesta on tärkeää huolehtia flunssan aikana, jotta keho voi toipua nopeammin ja jotta jälkitaudeilta vältytään.

Lääkäriin on syytä ottaa yhteyttä, mikäli flunssan oireet pitkittyvät tai hankaloituvat merkittävästi. Kuumetta on ollut yli 3 päivää eikä se ole kääntynyt laskusuuntaan tai kuume on ensin laskenut ja nousee uudelleen.

Mikäli yskä kestää yli 6 viikkoa tai yskökset muuttuvat kellanvihreiksi tai niissä on verta, tai yskä on ilmaantunut ilman edeltäviä flunssaoireita. Voimakas särky poskipäissä, otsalla, silmien seudulla tai ylähampaissa tai voimakas korvasärky, joka ei helpota kipulääkkeellä ovat syitä ottaa yhteyttä lääkäriin.

Vastustuskykyä voi tukea riittävällä unella, monipuolisella ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla ja stressin hallinnalla.

Tarkasta työnantajan ohjeistus sairauspoissaoloista ja etätöiden mahdollisuudesta flunssan aikana.

’Kun saapuu syys…- arki alkaa, mikä auttaisi jaksamaan’

Kesäloman jälkeen palailemme jälleen arkirytmiin, mikä voi tuntua työläältä. Ihminen reagoi aina muutokseen, ja merkkinä tästä voi kesäloman jälkeenkin esim. ruokahalumme muuttua, uni häiriintyä ja mieliala vaihdella.

Mikä tässä neuvoksi? Seuraavassa on muutamia näkökohtia omaa tilannearviotasi varten.

Liikunta Liiku tavalla, josta pidät. Liikunta edistää arkikuormituksesta palautumista ja aivot virkistyvät, kun liikunnan aikana erittyy aivojen henkistä toimintakykyä kohottavia endorfiineja. Luonnossa liikkuminen rauhoittaa mieltä, lieventää kielteisiä tunteita ja palauttaa voimia.

Ruoka ja tauotus Muista ruokkia kehoa ja mieltä hyvällä ja säännöllisellä syömisellä ja tauoilla, jotta et ’kaasuttaisi’ koko ajan ilman tankkauksia ja pysähdyksiä.

Uni Uni on kaiken jaksamisen perusta ja aivoillemme välttämätöntä huolto- ja lepoaikaa. Unirytmi menee kesällä herkästi sekaisin valoisuuden ja erilaisten loma-askareiden takia. Huolehdi riittävästä unimäärästä ja säännöllisistä nukkumaanmenoajoista.

Palautuminen Palautumisen kannalta tärkeitä psykologisia mekanismeja ovat rentoutumisen lisäksi psykologinen irtaantuminen (ajatusten siirtäminen irti työstä ja työasioista), aikaansaaminen ja onnistumiset sekä hallinnan ja autonomian tunne (mahdollisuus tehdä itselle mielekkäitä asioita ja opetella uusia taitoja ilman ulkopuolisia vaatimuksia). Jokaisesta päivästä palautuminen on tärkeää, eikä viikonloppujen ja lomien varaan kannata laskea isompia palautumisvajeen korjaustavoitteita. Onnistunut palautuminen vahvistaa toimintakykyä ja hyvinvointia.

Ihmissuhteet Huolehdi hyvistä ja läheisistä ihmissuhteista. On tärkeää, että ympärilläsi on ihmisiä, joiden kanssa sinulla on hyvä olla ja voit olla oma itsesi. Sosiaalisten suhteiden laatu on määrää tärkeämpi.

Rytmi Normaaliin vuorokausirytmiin kannattaa palata mahdollisimman pian loman jälkeen. Samalla on hyvä pitää kiinni loma-ajan hyvistä puolista; riittävästä unensaannista ja ajan viettämisestä harrastusten ja läheisten parissa. Erota työ ja vapaa-aika, rajaa työsähköpostit ja -puhelut työajalle. 

Tulevalla syys- ja talvikaudella jaksamisen kannalta on tärkeää löytää arkeen peruspilareita, jotka tuovat hyvän mielen ja tukevat omia arvoja/itselle tärkeitä asioita. 

Suurimmalla osalla työikäisistä ihmisistä ovat rytmin muutoksen vaikutukset hallittavia ja nopeasti ohi meneviä, mutta tarvittaessa löytyy tukea huolitilanteen selvittelyyn esimerkiksi työterveyshuollosta.

HYVÄÄ VOINTIA, NAUTTIKAAMME JOKAISESTA PÄIVÄSTÄ! 

Kesällä kannattaa varautua pieniin haavereihin

 

Lääkekaappiin on hyvä varata laastareita, sidetarpeita ja desinfiointiaineita.  

  • Kaapista tulee löytyä myös särky- ja allergialääkkeitä sekä kutinaa ja poltetta helpottavaa kortisonivoidetta. Hyönteis- ja punkkikarkotteet voivat ehkäistä ennakolta monta harmia.  

Ulkona liikkuminen asianmukaisilla varusteilla 

  • Maastossa liikkuessa kannattaa varustautua kumisaappain kyykäärmeitä vastaan ja samoin asianmukaisella pukeutumisella välttyy monelta pikku nirhaumalta. Kyypakkausta voi käyttää ensiapuna käärmeen ja ampiaisen pistossakin, mutta sen tehoon ei saa liiaksi tuudittautua: käärmeen purressa on aina hakeuduttava välittömästi päivystykseen.  
  • Ulkotyössä huomioi myös ihon ja silmien suojaus kevyellä, ilmavalla vaatetuksella, aurinkolaseilla ja esim. lippalakilla. 

Mikäli liikut rannikkoalueella, hoida punkit nopeasti pois iholta.  

  • Punkit eli puutiaiset viihtyvät kosteissa olosuhteissa, aluskasvillisuuden lehdillä, ruohikossa ja heinikossa. Punkeilta suojautumiseen ei riitä, että välttää heinikossa liikkumista: punkin pureman ehkäisyssä tärkeintä on peittävä pukeutuminen sekä oman kehon ja kotieläinten tarkastaminen punkkien varalta päivittäin.  

Muista kohtuullinen alkoholinkäyttö  

  • Kesällä nautitaan hyvästä ruuasta, juomasta ja ystävien seurasta. Muista kuitenkin kohtuullisuus nautinnoissakin. Humalassa ihmiselle sattuu yleensä herkemmin tapaturmia ja niitä erilaisia ihmissuhteita koskevia ”mokauksia” myös. Näitä tilanteita kannattaa jo etukäteen miettiä, ja ehkäistä ennakolta suurimmat henkiset ja ruumiilliset vauriot.  

Kesäaikaan työssä olevien kannattaa varautua jo hyvissä ajoin helteen mahdollisuuteen

  • Käytä työpaikalla mahdollisuuksien mukaan tuulettimia tai ilmastoinnin säätämistä. Tuulettimia kannattaa työpaikoille hankkia tarpeeksi ja varmistaa vanhojen toimivuus. Sälekaihtimilla tai verhoilla on hyvä tarvittaessa suojata auringonpuoleiset ikkunat.  
  • Lämpimässä työskennellessä juo riittävästi vettä, vaikka et tuntisikaan janoa. Sopiva määrä on 1-2 dl kerralla 3-4 kertaa tunnissa. Myös riittävä ravinto on tärkeää suolatasapainon säilyttämiseksi. 

Nautitaan kaikki ihanasta Suomen suvesta, niin lomalaiset kuin töissä olevatkin!