Kategoria: Työterveyshuolto tutuksi

Suunnatussa työpaikkaselvityksessä perehdytään perusselvitystä tarkemmin työpaikan vaaratekijöihin.

Esimerkiksi psykososiaalisiin kuormitustekijöihin suunnatussa työpaikkaselvityksessä työterveyspsykologi selvittää usein kyselyin tai haastatteluin työn mahdollisia pyykkistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä kuten työmäärää, työpaikan ilmapiiriä, työn sisältämiä kuormittavia vuorovaikutustilanteita tai vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön, sekä niiden terveydellistä merkitystä.

Selvityksessä annetaan myös toimenpide-ehdotuksia kuormituksen poistamiseksi tai vähentämiseksi. 

Työpaikkaselvitys tehdään aina yhteistyössä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa.

Työpaikkaselvitys on työnantajan vastuulla olevaa toimintaa, jonka tarkoituksena on tunnistaa työpaikan tarpeet työterveys-, työkyky- ja työturvallisuusasioissa työterveyshuollon toimintasuunnitelman pohjaksi. 

Työpaikkaselvitys tehdään toimintaa aloitettaessa, työn tai työolosuhteiden muuttuessa olennaisesti tai toimintasuunnitelman mukaisesti määräajoin (1–5 vuoden välein). Työpaikkaselvityksen perustana on työpaikan toteuttama riskinarviointi.

Työpaikkakäynnistä laaditaan aina raportti toimenpide-ehdotuksineen. Raportti tulee olla työntekijöiden nähtävissä ja mielellään yhdessä läpikäytynä toimenpide-ehdotusten vastuuhenkilöiden ja toteuttamisaikataulujen sopimiseksi. 

Työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto suunnittelevat ja toteuttavat työterveyshuollon toimintaa yhteistyössä yhdessä asetettujen tavoitteiden ja sovittujen toimintatapojen mukaan. Nämä kirjataan kirjallisesti toimintasuunnitelmaan.

Sisältö muodostuu työpaikan tarpeista, voimavaroista, vaara- ja kuormitustekijöistä, jotka työpaikkaselvityksessä nousevat esille. Työpaikkaa ja toimialaa koskeva aiempi tieto otetaan huomioon toimintasuunnitelmaa laatiessa.  

Suunnitelmassa huomioidaan työpaikan ja työterveyshuollon välisen sopimuksen laajuus, onko lakisääteinen vai onko siihen sisällytetty työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa.

Työpaikan oma toiminta työkyvyn tukemiseksi kirjataan toimintasuunnitelmaan ylös. Toimintasuunnitelmassa tulee näkyä myös konkreettisten tavoitteiden lisäksi suunnitellut toimenpiteet, toteutusaikataulu, vastuunjako ja seuranta.  

Yleensä toimintasuunnitelma tehdään viideksi vuodeksi ja päivitetään vuosittain tai aina, kun siihen tulee tarvetta. 

Työterveyshuolto suunnitellaan kunkin yrityksen yksilöllisten tarpeiden perusteella. Jotta työterveyspalveluiden tuottaja voi tuottaa työnantajalle ja hänen työntekijöilleen työterveyshuoltopalveluja, on tämä sovittava kirjallisella sopimuksella työnantajan ja työterveyspalveluiden tuottajan välillä. 

Työterveyshuoltosopimuksessa on sovittava työterveyshuoltopalveluiden laajuus, eli onko lakisääteisten palveluiden lisäksi sovittu sairaanhoidon järjestämisestä tai muista vapaaehtoisista palveluista. 

Työterveyshuoltopalvelujen sisällön lisäksi sopimusasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: 
-          sopimusosapuolten nimet ja Y-tunnus 
-          yhteyshenkilöt ja yhteystiedot 
-          hinnoittelu- ja muutosperusteet 
-          sopimuksen voimassaoloaika 
-          sopimusosapuolten oikeudet ja velvollisuudet 
-          keinot tehdä sopimukseen muutoksia 
-          sopimuksen irtisanomiseen liittyvät asiat 

Työnantajan tulee pitää työterveyshuoltosopimus kaikkien työntekijöiden nähtävänä työpaikalla.