Vastaanotonhoitaja toimii asiakaspalvelutyössä sekä palvelupisteellä että puhelinlinjalla. Asiakastyön lisäksi vastaanotonhoitajan työhön kuuluvat varastonhallinta, välinehuolto, postitusliikenne ja erikoislääkäreiden ajanvaraus- ja asiakashallinta. Tarvittaessa vastaanotonhoitaja avustaa toimenpiteissä.
Vastaanotonhoitaja on tiiviissä yhteistyössä kaikkien Lappican ammattiryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Työfysioterapeutti on työterveyshuollon ammattihenkilö, jonka erityisosaamiseen kuuluu työterveyden, ergonomian sekä fyysisen työ- ja toimintakyvyn edistäminen.
Työfysioterapeutti on aktiivisesti mukana moniammatillisessa yritysyhteistyössä, työpaikkaselvityksissä ja toiminnan suunnittelussa. Yhteistyössä yritysten kanssa työfysioterapeutti osallistuu hyvinvointia edistävien valmennusten, työtilojen ja –välineiden kehittämiseen.
Hän antaa ohjeita ja neuvontaa työn kuormituksen ja työergonomian hallintaan tuki- ja liikuntaelimistön terveyden ylläpitämiseksi ja vaivojen ennaltaehkäisemiseksi sekä osallistuu kuntoutuksen suunnitteluun.
Työterveyspsykologi toimii asiantuntijana osana työterveyshuollon moniammatillista tiimiä. Hän on työn psykososiaalisten kuormitus- ja voimavaratekijöiden asiantuntija. Työn tavoitteena on tukea työpaikkojen sekä yksilöiden työ- ja toimintakykyä sekä työyhteisöjen toimivuutta sekä ennaltaehkäistä ja vähentää kuormitusta yhteistyössä työpaikan ja työntekijöiden kanssa.
Työterveyspsykologi osallistuu työpaikkaselvityksiin arvioimalla työn psyykkisten ja vuorovaikutukseen liittyviä kuormitus- ja voimavaratekijöitä ja niiden terveydellistä merkitystä. Lisäksi psykologi voi olla kehittämässä työyhteisön toimintaa ja selvittää jo syntyneitä työyhteisön ongelmatilanteita.
Työterveyspsykologin yksilövastaanotolle voi tulla keskustelemaan työssä jaksamisesta, myös ennaltaehkäisevästi. Käynneillä tarkastellaan omaa tapaa tehdä työtä, työn voimavara- ja kuormitustekijöitä sekä elämäntilannetta kokonaisuutena. Tarvittaessa suunnitellaan keinoja työkuormituksen vähentämiseen tai stressinhallintaan. Käynneille tullaan työterveyshoitajan, -lääkärin tai -fysioterapeutin kontaktin kautta.
Työterveyshoitaja koordinoi työnantajiin kohdistuvaa työtä, yleensä koordinoi myös työntekijäasiakkaiden hoitoa etenkin työkykyasioissa.
Työterveyshoitaja on usein myös näkyvin työntekijä sekä työnantaja- että työntekijätasolla.
Työterveyshoitajan työhön kuuluu myös työpaikan terveydellisten olosuhteiden arviointi, terveystarkastukset ja terveysneuvonta.
Työterveyslääkäri on työterveyshuollon ammattihenkilö, joka toimii työterveyshuollossa lääketieteellisenä asiantuntijana. Työterveyslääkäri arvioi työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä suhteessa työn vaatimuksiin. Työhön kuuluu myös työperäisten sairauksien ja tapaturmien ehkäisy, tunnistaminen ja hoito sekä kuntoutustarpeen arviointi.
Kokonaisvaltaiseen työterveyshuoltosopimukseen kuuluu myös muu sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito. Työterveyslääkäri toimii yhdessä moniammatillisesti muun työterveyshuoltohenkilöstön kanssa. Työterveyslääkäri tekee myös yhteistyötä työpaikkojen edustuksen kanssa tavoitteena työntekijöiden terveys ja turvallisuus.
Joskus työntekijän työkyky voi heiketä ja työssä selviytymiseen tulee haastetta. Tämän voi huomata työntekijä itse tai esihenkilö tai asia voi tulla esille terveydentilan muutosta selvitellessä terveydenhuollossa. Silloin on paikallaan työkykyarvio työterveyshuollossa.
Työkykyarvio ei ole yksittäisen lääkärin mielipide, vaan se on moniammatillisen selvityksen tilannearvio. Työkykyarvio alkaa työterveyshoitajan tapaamisella, jossa työterveyshoitaja arvioi työntekijän työssä selviytymistä. Tarpeen mukaan työntekijä käy erikoislääkärin ja muun ammattihenkilön/-asiantuntijan, esimerkiksi työfysioterapeutin tai työterveyspsykologin, vastaanotolla, jotka tekevät myös arvion työntekijän terveydentilasta ja toimintakyvystä. Sen jälkeen työntekijä tapaa työterveyslääkärin. Työterveyslääkärillä on näin ollen laajempi kokonaiskuva työntekijän työ- ja toimintakyvystä ja hän voi suhteuttaa sen työntekijän työn asettamiin vaatimuksiin. Esimiehen ja työntekijän yhteisillä arvioilla työntekijän työssä selviytymisestä on myös merkittävä rooli työkykyarviossa.
Työkykyarvion lopuksi on usein työterveysneuvottelu, jossa työntekijän, työterveyslääkärin ja esihenkilön kesken keskustellaan siitä, miten työjärjestelyin on tuettavissa työntekijän työkykyä.
Työkykyarvio on työntekijän oikeus, jotta työkyky korjaantuu ja jäljellä oleva työkyky turvaantuu.
Kuntoutus voi auttaa, jos sairaus tai vamma vaikeuttaa esimerkiksi työtäsi tai itsenäistä selviytymistäsi elämän eri vaiheissa.
Kuntoutus perustuu yksilölliseen ja tavoitteelliseen suunnitelmaan.
Jotta voit saada kuntoutusta, tarvitset lääkäriltä lausunnon sairauden tai vamman aiheuttamasta kuntoutustarpeesta.
Kuntoutukseen hakeutuessa tulee käydä kuntoutustarkastuksessa työterveyshoitajalla/työfysioterapeutilla sekä työterveyslääkärillä, riippuen kuntoutukseen hakeutumisen syistä. Tarkastuksen tavoitteena on kuntoutustarpeen selvittäminen ja kuntoutukseen ohjaaminen. Käynnillä arvioidaan yhdessä, millaisesta kuntoutuksesta hyötyisit.
Jos lääkärin mielestä voisit hyötyä kuntoutuksesta, hän suosittelee kuntoutusta sinulle ja kirjoittaa lausunnon, josta ilmenee suositeltu kuntoutus ja sen tavoitteet.
Terveystarkastukset ovat työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa, joilla tuetaan ja edistetään työntekijöiden työkykyä ja terveyttä. Terveystarkastuksissa selvitetään työntekijän terveydentilaa ja toimintakykyä, arvioidaan kuntoutustarvetta, edistetään terveellisiä elämäntapoja sekä annetaan tietoa työn terveysvaaroista ja ohjeita riskeiltä suojautumiseksi. Terveystarkastukset voidaan jakaa lakisääteisiin ja muihin terveystarkastuksiin (esim. työhöntulotarkastus tai ikäryhmätarkastus). Lakisääteiset terveystarkastukset määräytyvät työn altisteiden ja kuormitustekijöiden perusteella. Tarkastuksissa hyödynnetään myös sähköisiä kyselyitä.
Terveystarkastukset toteuttaa pääsääntöisesti työterveyshoitaja ja tarvittaessa työterveyslääkäri. Arvion perusteella hyödynnetään lisäksi työfysioterapeuttia fyysisen toimintakyvyn osalta ja työterveyspsykologia henkisen hyvinvoinnin osalta.
Etävastaanottotoimintaa toteutetaan osana työterveyshuollon perustoimintaa ja ne kuuluvat työterveyshuollon sopimukseen ja toimintasuunnitelmaan. Etävastaanotot ovat Kelan hyväksymiä ja työnantaja saa niistä kelan korvaukset kuten muustakin vastaanottotoiminnasta.
Etävastaanotto tarkoittaa asiakkaan vastaanottamista videoyhteydellä. Etävastaanotolle osallistumiseen asiakas tarvitsee internetyhteyden sekä älylaitteen, jossa on mikrofoni, kamera ja kuulokkeet/kaiutin. Etävastaanottona voidaan toteuttaa terveystarkastuksia sekä sairasvastaanottoa, vastaanottajana voi olla työterveyshoitaja, lääkäri, työpsykologi tai työfysioterapeutti.
Fyysiset oireet, jotka vaativat kasvotusten tutkimista (esim. tunnustelua), eivät sovellu etävastaanotolla hoidettaviksi.
Työpaikkakäynnillä työterveyshenkilöstö arvioi työn, työympäristön, -menetelmien ja -olojen merkitystä terveydelle ja työkyvylle.
Erilaisilla haastatteluilla tai kyselyillä voidaan selvittää työilmapiiriä sekä kuormitustekijöitä ja useimmiten ne tehdään jo ennen työpaikkakäyntiä, jolloin niiden tulokset voidaan ottaa keskusteluun käynnin aikana.
Lisäksi työpaikkakäynnillä tehdään tarvittaessa erilaisia fysikaalisia mittauksia; mm. valaistus-, melu-, lämpö- ja kosteusmittauksia.
Tarvittaessa mittaukset ulottuvat useammalle päivälle, jolloin seurataan pidemmän ajan altistusolosuhteita.
