Kategoria: Työterveyshuolto tutuksi

Työterveyslääkäri on työterveyshuollon ammattihenkilö, joka toimii työterveyshuollossa lääketieteellisenä asiantuntijana. Työterveyslääkäri arvioi työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä suhteessa työn vaatimuksiin. Työhön kuuluu myös työperäisten sairauksien ja tapaturmien ehkäisy, tunnistaminen ja hoito sekä kuntoutustarpeen arviointi.  

Kokonaisvaltaiseen työterveyshuoltosopimukseen kuuluu myös muu sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito. Työterveyslääkäri toimii yhdessä moniammatillisesti muun työterveyshuoltohenkilöstön kanssa. Työterveyslääkäri tekee myös yhteistyötä työpaikkojen edustuksen kanssa tavoitteena työntekijöiden terveys ja turvallisuus.  

Joskus työntekijän työkyky voi heiketä ja työssä selviytymiseen tulee haastetta. Tämän voi huomata työntekijä itse tai esihenkilö tai asia voi tulla esille terveydentilan muutosta selvitellessä terveydenhuollossa. Silloin on paikallaan työkykyarvio työterveyshuollossa. 

Työkykyarvio ei ole yksittäisen lääkärin mielipide, vaan se on moniammatillisen selvityksen tilannearvio. Työkykyarvio alkaa työterveyshoitajan tapaamisella, jossa työterveyshoitaja arvioi työntekijän työssä selviytymistä. Tarpeen mukaan työntekijä käy erikoislääkärin ja muun ammattihenkilön/-asiantuntijan, esimerkiksi työfysioterapeutin tai työterveyspsykologin, vastaanotolla, jotka tekevät myös arvion työntekijän terveydentilasta ja toimintakyvystä. Sen jälkeen työntekijä tapaa työterveyslääkärin. Työterveyslääkärillä on näin ollen laajempi kokonaiskuva työntekijän työ- ja toimintakyvystä ja hän voi suhteuttaa sen työntekijän työn asettamiin vaatimuksiin. Esimiehen ja työntekijän yhteisillä arvioilla työntekijän työssä selviytymisestä on myös merkittävä rooli työkykyarviossa.  

Työkykyarvion lopuksi on usein työterveysneuvottelu, jossa työntekijän, työterveyslääkärin ja esihenkilön kesken keskustellaan siitä, miten työjärjestelyin on tuettavissa työntekijän työkykyä. 

Työkykyarvio on työntekijän oikeus, jotta työkyky korjaantuu ja jäljellä oleva työkyky turvaantuu. 

Kuntoutus voi auttaa, jos sairaus tai vamma vaikeuttaa esimerkiksi työtäsi tai itsenäistä selviytymistäsi elämän eri vaiheissa.

Kuntoutus perustuu yksilölliseen ja tavoitteelliseen suunnitelmaan.

Jotta voit saada kuntoutusta, tarvitset lääkäriltä lausunnon sairauden tai vamman aiheuttamasta kuntoutustarpeesta. 

Kuntoutukseen hakeutuessa tulee käydä kuntoutustarkastuksessa työterveyshoitajalla/työfysioterapeutilla sekä työterveyslääkärillä, riippuen kuntoutukseen hakeutumisen syistä. Tarkastuksen tavoitteena on kuntoutustarpeen selvittäminen ja kuntoutukseen ohjaaminen. Käynnillä arvioidaan yhdessä, millaisesta kuntoutuksesta hyötyisit.

Jos lääkärin mielestä voisit hyötyä kuntoutuksesta, hän suosittelee kuntoutusta sinulle ja kirjoittaa lausunnon, josta ilmenee suositeltu kuntoutus ja sen tavoitteet.   

Terveystarkastukset ovat työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa, joilla tuetaan ja edistetään työntekijöiden työkykyä ja terveyttä. Terveystarkastuksissa selvitetään työntekijän terveydentilaa ja toimintakykyä, arvioidaan kuntoutustarvetta, edistetään terveellisiä elämäntapoja sekä annetaan tietoa työn terveysvaaroista ja ohjeita riskeiltä suojautumiseksi. Terveystarkastukset voidaan jakaa lakisääteisiin ja muihin terveystarkastuksiin (esim. työhöntulotarkastus tai ikäryhmätarkastus). Lakisääteiset terveystarkastukset määräytyvät työn altisteiden ja kuormitustekijöiden perusteella. Tarkastuksissa hyödynnetään myös sähköisiä kyselyitä. 

Terveystarkastukset toteuttaa pääsääntöisesti työterveyshoitaja ja tarvittaessa työterveyslääkäri. Arvion perusteella hyödynnetään lisäksi työfysioterapeuttia fyysisen toimintakyvyn osalta ja työterveyspsykologia henkisen hyvinvoinnin osalta. 

Etävastaanottotoimintaa toteutetaan osana työterveyshuollon perustoimintaa ja ne kuuluvat työterveyshuollon sopimukseen ja toimintasuunnitelmaan.  Etävastaanotot ovat Kelan hyväksymiä ja työnantaja saa niistä kelan korvaukset kuten muustakin vastaanottotoiminnasta. 

Etävastaanotto tarkoittaa asiakkaan vastaanottamista videoyhteydellä. Etävastaanotolle osallistumiseen asiakas tarvitsee internetyhteyden sekä älylaitteen, jossa on mikrofoni, kamera ja kuulokkeet/kaiutin. Etävastaanottona voidaan toteuttaa terveystarkastuksia sekä sairasvastaanottoa, vastaanottajana voi olla työterveyshoitaja, lääkäri, työpsykologi tai työfysioterapeutti. 

Fyysiset oireet, jotka vaativat kasvotusten tutkimista (esim. tunnustelua), eivät sovellu etävastaanotolla hoidettaviksi.

Työpaikkakäynnillä työterveyshenkilöstö arvioi työn, työympäristön, -menetelmien ja -olojen merkitystä terveydelle ja työkyvylle.

Erilaisilla haastatteluilla tai kyselyillä voidaan selvittää työilmapiiriä sekä kuormitustekijöitä ja useimmiten ne tehdään jo ennen työpaikkakäyntiä, jolloin niiden tulokset voidaan ottaa keskusteluun käynnin aikana.

Lisäksi työpaikkakäynnillä tehdään tarvittaessa erilaisia fysikaalisia mittauksia; mm. valaistus-, melu-, lämpö- ja kosteusmittauksia.

Tarvittaessa mittaukset ulottuvat useammalle päivälle, jolloin seurataan pidemmän ajan altistusolosuhteita. 

Suunnatussa työpaikkaselvityksessä perehdytään perusselvitystä tarkemmin työpaikan vaaratekijöihin.

Esimerkiksi psykososiaalisiin kuormitustekijöihin suunnatussa työpaikkaselvityksessä työterveyspsykologi selvittää usein kyselyin tai haastatteluin työn mahdollisia pyykkistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä kuten työmäärää, työpaikan ilmapiiriä, työn sisältämiä kuormittavia vuorovaikutustilanteita tai vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön, sekä niiden terveydellistä merkitystä.

Selvityksessä annetaan myös toimenpide-ehdotuksia kuormituksen poistamiseksi tai vähentämiseksi. 

Työpaikkaselvitys tehdään aina yhteistyössä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa.

Työpaikkaselvitys on työnantajan vastuulla olevaa toimintaa, jonka tarkoituksena on tunnistaa työpaikan tarpeet työterveys-, työkyky- ja työturvallisuusasioissa työterveyshuollon toimintasuunnitelman pohjaksi. 

Työpaikkaselvitys tehdään toimintaa aloitettaessa, työn tai työolosuhteiden muuttuessa olennaisesti tai toimintasuunnitelman mukaisesti määräajoin (1–5 vuoden välein). Työpaikkaselvityksen perustana on työpaikan toteuttama riskinarviointi.

Työpaikkakäynnistä laaditaan aina raportti toimenpide-ehdotuksineen. Raportti tulee olla työntekijöiden nähtävissä ja mielellään yhdessä läpikäytynä toimenpide-ehdotusten vastuuhenkilöiden ja toteuttamisaikataulujen sopimiseksi. 

Työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto suunnittelevat ja toteuttavat työterveyshuollon toimintaa yhteistyössä yhdessä asetettujen tavoitteiden ja sovittujen toimintatapojen mukaan. Nämä kirjataan kirjallisesti toimintasuunnitelmaan.

Sisältö muodostuu työpaikan tarpeista, voimavaroista, vaara- ja kuormitustekijöistä, jotka työpaikkaselvityksessä nousevat esille. Työpaikkaa ja toimialaa koskeva aiempi tieto otetaan huomioon toimintasuunnitelmaa laatiessa.  

Suunnitelmassa huomioidaan työpaikan ja työterveyshuollon välisen sopimuksen laajuus, onko lakisääteinen vai onko siihen sisällytetty työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa.

Työpaikan oma toiminta työkyvyn tukemiseksi kirjataan toimintasuunnitelmaan ylös. Toimintasuunnitelmassa tulee näkyä myös konkreettisten tavoitteiden lisäksi suunnitellut toimenpiteet, toteutusaikataulu, vastuunjako ja seuranta.  

Yleensä toimintasuunnitelma tehdään viideksi vuodeksi ja päivitetään vuosittain tai aina, kun siihen tulee tarvetta. 

Työterveyshuolto suunnitellaan kunkin yrityksen yksilöllisten tarpeiden perusteella. Jotta työterveyspalveluiden tuottaja voi tuottaa työnantajalle ja hänen työntekijöilleen työterveyshuoltopalveluja, on tämä sovittava kirjallisella sopimuksella työnantajan ja työterveyspalveluiden tuottajan välillä. 

Työterveyshuoltosopimuksessa on sovittava työterveyshuoltopalveluiden laajuus, eli onko lakisääteisten palveluiden lisäksi sovittu sairaanhoidon järjestämisestä tai muista vapaaehtoisista palveluista. 

Työterveyshuoltopalvelujen sisällön lisäksi sopimusasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: 
-          sopimusosapuolten nimet ja Y-tunnus 
-          yhteyshenkilöt ja yhteystiedot 
-          hinnoittelu- ja muutosperusteet 
-          sopimuksen voimassaoloaika 
-          sopimusosapuolten oikeudet ja velvollisuudet 
-          keinot tehdä sopimukseen muutoksia 
-          sopimuksen irtisanomiseen liittyvät asiat 

Työnantajan tulee pitää työterveyshuoltosopimus kaikkien työntekijöiden nähtävänä työpaikalla.