Influenssarokote

Influenssarokotus on tehokkain tapa suojautua influenssaa vastaan. Influenssarokote suojaa kausittain, erityisesti syksyisin ja talvisin leviävältä influenssalta, joka on influenssavirusten aiheuttama voimakas hengitysteiden infektio.

Kausi-influenssa on eri tauti kuin flunssa, nuhakuume. Influenssa A- ja B-virukset aiheuttavat vuosittain epidemioita lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana. Tyypillisiä oireita ovat korkea kuume, voimakkaat nivelkivut, vilunväristykset, väsymys, päänsärky, huonovointisuus ja kova yskä. Suurin vaara sairastua vakavasti on niillä, joilla on jokin perussairaus, kuten krooninen sydän- tai keuhkosairaus tai diabetes. Influenssa voi pahentaa perussairautta.

Influenssarokote on turvallinen. Lievät paikalliset reaktiot rokotuskohdassa (punoitus ja aristus) ovat mahdollisia. Oireet menevät ohi parissa päivässä. Rokote ei sisällä eläviä viruksia, joten se sinänsä ei voi aiheuttaa influenssaa. Influenssavirukset muuntuvat jatkuvasti. Tästä syystä viime vuonna otettu rokote ei välttämättä enää tänä vuonna suojaa. Lappicalla on käytössä 2026 WHO:n suositusten mukainen rokote.

Influenssarokotus ehkäisee sairauden noin 70–80 prosenttisesti. Rokotetun henkilön sairastuessa taudin kesto on lyhempi kuin rokottamattomalla. Terveet aikuiset toipuvat taudista yleensä 1–2 viikon levolla. Noin joka kymmenes sairastuu influenssaan ja ilman jälkitautiakin terve työikäinen on influenssan saadessaan poissa töistä 1–2 viikkoa pahimpaan talvikauden kiireaikaan.

Influenssarokotteen hinta on 52€/henkilö, tämä sisältää rokoteaineen sekä rokotusajan.
Mikäli haluat tilata rokotuspäivän työpaikallesi, pyydä tästä tarjous samalla kun tilaat rokotteet.

Rokotukset tulee tilata 30.9.2025 mennessä SÄHKÖPOSTILLA .

Myöhemmin rokotuksen tilanneille ei voida taata rokotetta apteekkisaatavuudesta riippuen, sillä rokotteita on saatavilla rajoitettu määrä.

Tilaa henkilökunnallesi influenssarokote

TYÖTERVEYSHUOLTO TUTUKSI: Etävastaanotto

Etävastaanottotoimintaa toteutetaan osana työterveyshuollon perustoimintaa ja ne kuuluvat työterveyshuollon sopimukseen ja toimintasuunnitelmaan.  Etävastaanotot ovat Kelan hyväksymiä ja työnantaja saa niistä kelan korvaukset kuten muustakin vastaanottotoiminnasta. 

Etävastaanotto tarkoittaa asiakkaan vastaanottamista videoyhteydellä. Etävastaanotolle osallistumiseen asiakas tarvitsee internetyhteyden sekä älylaitteen, jossa on mikrofoni, kamera ja kuulokkeet/kaiutin. Etävastaanottona voidaan toteuttaa terveystarkastuksia sekä sairasvastaanottoa, vastaanottajana voi olla työterveyshoitaja, lääkäri, työpsykologi tai työfysioterapeutti. 

Fyysiset oireet, jotka vaativat kasvotusten tutkimista (esim. tunnustelua), eivät sovellu etävastaanotolla hoidettaviksi.

TYÖTERVEYSHUOLTO TUTUKSI: Työpaikkakäynnillä tehtävät mittaukset

Työpaikkakäynnillä työterveyshenkilöstö arvioi työn, työympäristön, -menetelmien ja -olojen merkitystä terveydelle ja työkyvylle.

Erilaisilla haastatteluilla tai kyselyillä voidaan selvittää työilmapiiriä sekä kuormitustekijöitä ja useimmiten ne tehdään jo ennen työpaikkakäyntiä, jolloin niiden tulokset voidaan ottaa keskusteluun käynnin aikana.

Lisäksi työpaikkakäynnillä tehdään tarvittaessa erilaisia fysikaalisia mittauksia; mm. valaistus-, melu-, lämpö- ja kosteusmittauksia.

Tarvittaessa mittaukset ulottuvat useammalle päivälle, jolloin seurataan pidemmän ajan altistusolosuhteita. 

’Kun saapuu syys…- arki alkaa, mikä auttaisi jaksamaan’

Kesäloman jälkeen palailemme jälleen arkirytmiin, mikä voi tuntua työläältä. Ihminen reagoi aina muutokseen, ja merkkinä tästä voi kesäloman jälkeenkin esim. ruokahalumme muuttua, uni häiriintyä ja mieliala vaihdella.

Mikä tässä neuvoksi? Seuraavassa on muutamia näkökohtia omaa tilannearviotasi varten.

Liikunta Liiku tavalla, josta pidät. Liikunta edistää arkikuormituksesta palautumista ja aivot virkistyvät, kun liikunnan aikana erittyy aivojen henkistä toimintakykyä kohottavia endorfiineja. Luonnossa liikkuminen rauhoittaa mieltä, lieventää kielteisiä tunteita ja palauttaa voimia.

Ruoka ja tauotus Muista ruokkia kehoa ja mieltä hyvällä ja säännöllisellä syömisellä ja tauoilla, jotta et ’kaasuttaisi’ koko ajan ilman tankkauksia ja pysähdyksiä.

Uni Uni on kaiken jaksamisen perusta ja aivoillemme välttämätöntä huolto- ja lepoaikaa. Unirytmi menee kesällä herkästi sekaisin valoisuuden ja erilaisten loma-askareiden takia. Huolehdi riittävästä unimäärästä ja säännöllisistä nukkumaanmenoajoista.

Palautuminen Palautumisen kannalta tärkeitä psykologisia mekanismeja ovat rentoutumisen lisäksi psykologinen irtaantuminen (ajatusten siirtäminen irti työstä ja työasioista), aikaansaaminen ja onnistumiset sekä hallinnan ja autonomian tunne (mahdollisuus tehdä itselle mielekkäitä asioita ja opetella uusia taitoja ilman ulkopuolisia vaatimuksia). Jokaisesta päivästä palautuminen on tärkeää, eikä viikonloppujen ja lomien varaan kannata laskea isompia palautumisvajeen korjaustavoitteita. Onnistunut palautuminen vahvistaa toimintakykyä ja hyvinvointia.

Ihmissuhteet Huolehdi hyvistä ja läheisistä ihmissuhteista. On tärkeää, että ympärilläsi on ihmisiä, joiden kanssa sinulla on hyvä olla ja voit olla oma itsesi. Sosiaalisten suhteiden laatu on määrää tärkeämpi.

Rytmi Normaaliin vuorokausirytmiin kannattaa palata mahdollisimman pian loman jälkeen. Samalla on hyvä pitää kiinni loma-ajan hyvistä puolista; riittävästä unensaannista ja ajan viettämisestä harrastusten ja läheisten parissa. Erota työ ja vapaa-aika, rajaa työsähköpostit ja -puhelut työajalle. 

Tulevalla syys- ja talvikaudella jaksamisen kannalta on tärkeää löytää arkeen peruspilareita, jotka tuovat hyvän mielen ja tukevat omia arvoja/itselle tärkeitä asioita. 

Suurimmalla osalla työikäisistä ihmisistä ovat rytmin muutoksen vaikutukset hallittavia ja nopeasti ohi meneviä, mutta tarvittaessa löytyy tukea huolitilanteen selvittelyyn esimerkiksi työterveyshuollosta.

HYVÄÄ VOINTIA, NAUTTIKAAMME JOKAISESTA PÄIVÄSTÄ!