Liikuntaa kaamosväsymyksen selätykseen?
Osa väestöstä kärsii kaamosväsymyksen tai huomattavasti harvinaisemman kaamosmasennuksen oireista pimeään vuodenaikaan, ja oireet ovat usein voimakkaimmillaan marraskuussa.
Kirkasvalohoidon on todettu olevan tehokas hoito näihin oireisiin, mutta myös säännöllisellä kuntoliikunnalla voi olla merkittävä rooli alakuloisen mielialan kohentamisessa! Säännöllinen uni- ja ruokailurytmi ovat myös tärkeitä asioita huomioida, ja usein ei olekaan olemassa yhtä kaiken korjaavaa ”niksiä”, vaan kokonaisuus ratkaisee!
Säännöllisesti liikkuvilla on todettu esiintyvän masennus- ja ahdistusoireita vähemmän verrattuna vähän liikkuvaan väestöön. Liikunnan hyödyt näyttäisivät olevan yhtä tehokkaita riippumatta liikkujan kuntotasosta.
Kovemman intensiteetin (enemmän sykettä nostattava) harjoittelu näyttäisi olevan hieman tehokkaampaa matalatehoisempaan liikuntaan verrattuna, mutta kaiken tasoisesta harjoittelusta on hyötyä.
Liikuntaa olisi hyvä tulla 2-3 kertaa viikossa 45-60 minuutin ajan. Lajeista tehokkaita mielialan hoitamiseen ovat esimerkiksi kävely, juoksu, jooga ja voimaharjoittelu.
Tärkeää on siis lähteä liikkeelle! Parhaassa tapauksessa säännöllinen liikunta saa aikaan positiivisen kierteen lisäämällä unipainetta ja tätä kautta parantamalla unen laatua ja ohjaamalla myös kohti terveellisempää ja säännöllisempää ruokailurytmiä. Pitääksesi liikunnan motivaatiota yllä, kannattaa harjoittelu aloittaa maltillisesti, ja tuntemus liikuntasuorituksen jälkeen olisikin hyvä olla sellainen, että suoritusta olisi kunnon puolesta vielä helposti voinut jatkaa pidempäänkin.
Jaksetaan pitää huolta omasta hyvinvoinnistamme myös pimeään vuodenaikaan!
Lähteet:
Noetel ym. (2024)
UKK-institutti: Liikunta ja masennus- ja ahdistusoireet
Nyström, Saarijärvi, Räihä: Kaamosmasennus ja kaamosväsymys, Duodecim.