Keskittymiskyvyn elvyttäminen on mahdollista

Uuden vuoden kynnyksellä Radio1:n Ykkösaamussa keskusteltiin älylaitteiden merkityksestä elämäämme. Keskustelemassa olivat lastenpsykiatri Jukka Mäkelä, tieteenfilosofi Anne-Mari Rusanen ja aivotutkija Mona Moisala, joka on kirjoittanut kirjan ”Keskittymiskyvyn elvytysopas” yhdessä aivotutkija Minna Huotilaisen kanssa. Nämä keskustelijat olivat itse havahtuneet laitteiden häiritsevyyteen ja rajanneet älylaitteidensa käyttöä: Moisala ei ota puhelinta makuuhuoneeseen ja pitää puolisonsa kanssa laitevapaita viikonloppuja. Rusasen laitteet ovat jatkuvasti äänettömällä, eivätkä siten pääse häiritsemään keskittymistä. Mäkelä poistaa puhelimesta verkon jo pari tuntia ennen nukkumaan menoa eikä anna puhelimen häiritä myöskään yhteisiä ruokahetkiä.

Digitaaliset laitteet ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia esimerkiksi tutkimuksen tekemiseen ja myös helpottaneet arkipäiväämme monin tavoin. Toisaalta käytämme niitä usein niin, että laitteet häiritsevät aivojamme merkittävällä tavalla vaikuttaen kaikkeen keskittymistä vaativaan toimintaamme.

Rusanen kertoi älypuhelimen osoittautuneen tutkimuksessa häiritsevyydessään laitteista hankalimmaksi. Oman älylaitteen ääni- tai värinämerkki aiheuttaa omistajassaan ahdistusta ja stressiä, mikäli laitteeseen ei heti pääse kiinni. Toisaalta etenkin sosiaalisen median tykkäys-toiminnot tarjoavat nopeita mielihyväpiikkejä ja se saa meidät selaamaan puhelintamme tarpeettoman usein.

Huotilainen ja Moisala kertovat kirjassa ilmiöstä ADT (attention deficit trait), joka tarkoittaa tarkkaavaisuushäiriötä muistuttavaa käytösmallia. ADT:sta kärsivä ihminen on yrittänyt hoitaa montaa asiaa yhtä aikaa ja laiminlyönyt aivojen tarvitsemat tauot jo pidemmän ajan. Häiriölle tyypillistä on itsensä keskeyttäminen: rauhallisessakin työskentelytilassa mieleen tulvii jatkuvasti asioita, jotka eivät lainkaan liity sen hetkiseen tehtävään. Aivotutkimus paljastaa myös monen tehtävän yhtäaikaisen suorittamisen eli ennen tehokkuuden merkkinä pidetyn multitaskaamisen haitalliseksi: tehtävästä toiseen hyppiminen kuormittaa aivoja, lisää virheitä ja hidastaa toimintaamme. Aivojen kuormaa voi helpottaa esimerkiksi kirjoittamalla mieleen tulvivat tekemättömät asiat muistikirjaan tai siihen puhelimen muistilistaan.

Aivojen kyky muovautua säilyy läpi elämän. ”Keskittymiskyvyn elvytysopas” kuvaa helposti ymmärrettävällä tavalla aivojen toimintaa ja antaa hyödyllisiä neuvoja omien tiedollisten toimintojen harjoittamiseen. Harjoittelemalla yhteydet vahvistuvat ja ihmisen on mahdollista omaksua uusia aivoterveellisiä tapoja. Uuden tavan harjoittelussa pitää olla kärsivällinen – tavan harjoittelu vaatii useamman viikon aikaa ja lisäksi rutkasti kärsivällisyyttä. Aivoille kannattaa antaa mahdollisuus pitkäjänteiseen keskittymiseen: mielen harhautuminen esimerkiksi puhelimen merkkiääneen tai sähköpostin saapumisesta ilmoittamaan ääneen vahvistaa tahattomaan tarkkaavaisuuteen liittyviä aivoalueita. Hälytysäänien vaimentaminen ja puhelimen käytön välttäminen esimerkiksi ruokaillessa antavat mahdollisuuden nykyhetkeen.

Aivoihin ei saa pysyviä vaurioita aikaiseksi omalla toiminnalla. Hyvä alku on tehdä jotain helppoa päivittäin, jolloin aivot saavat levätä. Hyvinvoinnin lisääntymisen myötä olemme menettäneet arjestamme ison osan rauhallisia, tylsiä ja yksitoikkoisia tehtäviä. Rutiininomaisiin kotitöihinkin kannattaa suhtautua myönteisesti: käsin tiskaaminen tai vaatteiden silittäminen onkin aivojen huoltamista arkisen pakerruksen sijaan. Näiden rauhallisten hetkien aikana mieli on vapaa yhdistelemään asioita ja pohtimaan tapahtumia syvällisemmin. Samaa tiedostojen yhdistelyä tapahtuu aivoissamme unen aikana ja nukkuessamme aivo-selkäydinneste myös huuhtelee aivoistamme kuona-aineet pois. Hyvinvointimme perustana on edelleen riittävä uni, hyvät sosiaaliset suhteet, liikunta ja terveellinen ruokavalio.

Mona Moisalan mukaan levollinen mieli on onnellinen mieli ja sitä itse kukin meistä tavoittelee. ”Keskittymiskyvyn elvytysopas” on tutustumisen arvoinen. Oppaan antamien ajatusten kautta voi miettiä omaan elämään sopivia uusia toimintatapoja.