Flunssa
Aikuinen suomalainen sairastaa vuosittain keskimäärin 1–5 flunssaa . Sitä aiheuttavat sadat eri virukset, joista yleisimpiä ovat rinovirukset. Sen, onko jäätävä pois töistä taudin aikana, ratkaisee vain yleiskunto. Perussääntö on, että tartuttamisen välttämiseksi se ei ole tarpeellista, koska väestössä liikkuu koko ajan runsaasti nuhakuumeviruksia kantavia henkilöitä ja yksittäisen sairastuneen poistumien joukosta ei vaikuta merkittävästi muiden riskiin sairastua.
Oireet:
Nuhakuume alkaa tyypillisesti kurkkukivulla tai nenän kirvelyllä ja myöhemmin tulee nuha ja yskä. Aikuisilla on yleensä vain kuumeinen olo (”paikkoja särkee”). Suurin osa nuhakuumepotilaista jatkaa päivittäisiä toimintojaan, vaikka yleiskunto onkin heikentynyt.
Itsehoito:
Tavallisessa nuhakuumeessa antibiooteista ei ole lainkaan hyötyä. Nuhakuumeen hoitoon ei ole paranemista jouduttavaa hoitoa, mutta sen oireita voidaan lievittää lääkkein. Oloa voi helpottaa tulehduskipulääkkeillä (esim. Burana®) tai kuumetta alentavilla kipulääkkeillä (esim. Panadol® tai Aspirin®). Nenää avaavia suihkeita (esim. Nasolin®, Otrivin®) voi myös käyttää, sillä ne saattavat helpottaa hengitystä.
Yskänlääkkeistä saatava apu on yleensä vähäinen. Yskänlääkkeet voivat olla avuksi erityisesti, jos yskä vaikeuttaa nukahtamista. Reseptillä saatavat yskänlääkkeet eivät ole tehokkaampia kuin käsikauppalääkkeet.
Äänen käheyden (kurkunpään tulehduksen) paras hoito on puhumisen välttäminen. Kuiskaaminen rasittaa äänihuulia enemmän kuin hiljaisella äänellä puhuminen. Höyryhengitys eli 40–44-asteisen höyryn toistuva ja lyhytaikainen hengittäminen saattaa lievittää nuhakuumeen oireita. Jos hoito tuntuu epämukavalta, sitä ei tule jatkaa.
Kurkkukipu on yskän ohella usein ensimmäisiä flunssan oireita, mutta se voi olla myös oire esimerkiksi angiinasta. Kurkkukipu on viheliäinen oire, johon ei vielä tänä päivänä ole kehitetty kovinkaan tehokkaita lääkkeitä. Oireita voi lievittää esim. juomalla lämmintä juotavaa, imeskelemällä nielua desinfioivia tabletteja (esim. Bafusin®), kurlata nielua suuvedellä (esim. Betadine®) ja käyttämällä tulehduskipulääkettä.
Ruumiillista ponnistelua tulee varoa, jotta vältettäisiin mahdollisten komplikaatioiden kehittyminen. Kevyt liikkeillä olo ja puuhailu eivät ole haitaksi. Kuntoiluliikunta on turvallista aloittaa voimien rajoissa silloin, kun yleisoireet (kuume ja yleiset säryt) ovat ohi. Tämä tarkoittaa yleensä 3–5 päivän taukoa.
Milloin hoitoon?
Flunssan takia on harvoin syytä mennä hoitoon, ellei työnantaja vaadi todistusta jo lyhyestäkin poissaolosta.
Jos flunssan oirein alkaneeseen tautiin liittyy aikuisella korkea kuume ja voimakas uupumus tai, jos hengittäminen on selvästi raskasta, kannattaa käydä lääkärissä varmistamassa, ettei kyseessä ole alkava bakteerikeuhkokuume. Samoin, jos tauti on jo ollut selvästi paranemassa ja oireet uusivat viikon parin kuluessa, on varmistettava, ettei kyseessä ole bakteerijälkitauti.
Tavallisen virusnuhakuumeen aiheuttama yskä kestää puolella siihen sairastuneista 2 viikkoa tai kauemmin. Antibiootit eivät auta pitempäänkään yskään. Jos yskä kestää yli 3 viikkoa häiritsevänä, on hyvä lähteä lääkäriin. Influenssaepidemian aikana influenssan riskiryhmään kuuluvien, joille tulee kuumeinen hengitystieinfektio, on syytä mennä lääkäriin influenssalääkkeen tarpeen arvioon.
Flunssan ehkäisy:
Nuhakuumetta voi ehkäistä pesemällä käsiä flunssa-aikana erityisesti, kun on ollut kontaktissa ihmisiin. Nuhaisena kättelyä voi tilanteen mukaan välttää. C-vitamiinin nauttiminen ei estä nuhakuumeen puhkeamista. Se voi lyhentää taudin kestoa vähän (½-1 päivällä).
