Mistä terveys syntyy?

Ihmisen terveyteen vaikuttavia tekijöitä on lukemattomia. Yksinkertaistaen ne voidaan jakaa kuuteen ryhmään: perintötekijät eli geenit, ”sisäinen” maailmamme (kokemukset, asenteet, arvot), fyysinen ja sosiaalinen elinympäristö, elintavat, hoito- ja ehkäisytoimet ja sattuma. Geenien merkitys on paljon pienempi kuin usein ajatellaan. Perintötekijät aiheuttavat yleensä vain taipumuksen ja muut tekijät määräävät, kehittyykö sairaus vai ei.

Kulttuuri, tavat, geenit ja sattuma

Sairauksien tai terveyden periytyminen on usein näennäistä. Kodin arvot ja asenteet, kotona omaksutut elintavat ja kodin ilmapiiri vaikuttavat voimakkaasti terveyteen. Terveys ja sairaudet siirtyvät perheittäin sukupolvelta toiselle, mutta syynä eivät useimmiten ole geenit.

Sattuman merkitys on aina suuri. Vaarojen ja vaaratekijöiden yhdistelmät syntyvät usein sattuman kautta. Terveyden ennustamisen vaikeus johtuu osaksi juuri sattumasta. Jotkut sairastuvat, vaikka eläisivät kuinka terveellisesti, ja toiset säilyttävät pitkään terveytensä ja toimintakykynsä, vaikka elävät kaikkien ohjeiden ja neuvojen vastaisesti.

Elinympäristöllä tärkeä merkitys

Ihmisen elinympäristö vaikuttaa terveyteen monella tavalla. Elämme läheisessä yhteydessä omien mikrobiemme – bakteerien ja virusten – kanssa, mutta saamme myös koko ajan uusia muilta ihmisiltä, eläimiltä ja muualta ympäristöstä. Osa niistä on samantekeviä, osa hyödyllisiä ja pieni osa terveydelle vaarallisia.

Elinympäristössä on monia muitakin terveysuhkia. Esimerkiksi voimakkaat lämpötilan vaihtelut, kosteusvauriorakennusten homeet sekä liikenteen ja teollisuuden päästöistä peräisin olevat pienhiukkaset voivat aiheuttaa erilaisia oireita.

Ihmissuhteet ovat terveydenkin kannalta tärkeitä

Sosiaalisen elinympäristön valtava merkitys ihmisen terveydelle on selvinnyt vasta aivan viime vuosina. Muilta ihmisiltä saatu tuki edistää terveyttä, suojaa sairauksilta ja parantaa toipumismahdollisuuksia niillä, jotka jo ovat sairastuneet. Yksinäisyys lisää sairauksien vaaraa.

Työelämä vaikuttaa monella tavalla terveyteen. Työn suuri määrä ja edes kiire ei välttämättä aiheuta sairauksia. Vaarallisia asioita ovat työn pakkotahtisuus ja puuttuvat mahdollisuudet itse vaikuttaa töiden järjestelyyn ja sisältöön. Epätasa-arvoinen esimies ja huonot ihmissuhteet työpaikalla näyttävät olevan vaarallisia.

Psyykkiset tekijät tärkeitä

Sisäinen maailmamme (luonne, kokemukset, tavoitteet, arvot ja suhde ulkoiseen maailmaan) vaikuttavat syvällisesti ja monella tavalla terveyteen ja sen kokemiseen. Masennus näyttää lisäävän mm sepelvaltimotaudin ja tyypin 2 diabeteksen vaaraa. Optimistinen, tulevaisuuteen valoisasti suhtautuva ihminen sairastuu harvemmin kuin hänen kyyninen ja aggressiivinen tuttavansa. Vaarassa näyttävät olevan jonossa etuilevat äkäilijät ja nyrkkiä pöytään lyövät päällepäsmärit.

Voimakkaat kielteiset tunteet laukaisevat sydäninfarkteja, sydänkuolemia ja aivoverenkierron häiriöitä. Pitkäkestoisilla myönteisillä tunnetiloilla on toisaalta positiivisia vaikutuksia sekä psyykkisiin että elimellisiin sairauksiin. Itsehillintä, pitkäjänteisyys ja päämäärätietoisuus näyttävät olevan erityisen tärkeitä myönteisesti terveyteen vaikuttavia ominaisuuksia.

Univaje ja unihäiriöt vaikuttavat haitallisesti moniin terveyden kannalta tärkeisiin säätely- ja puolustusjärjestelmiin. Uniongelmat vaikuttavat terveyteen myös epäsuorasti. Väsynyt ja masentunut ihminen ei jaksa hoitaa terveyttään, hän liikkuu vähemmän ja syö enemmän. Tupakkalakko jää tekemättä ja oluttakin voi kulua enemmän kuin olisi viisasta.

Samat elintavat suojaavat monilta sairauksilta

Elintapojen merkitys ihmisen terveydelle on hyvin suuri. Tupakointi, epäterveellinen ravinto, liiallinen alkoholinkäyttö ja liikunnan puute vaikuttavat monen sairauden syntyyn ja kulkuun. Vaikutukset ovat yleensä samansuuntaisia terveellisten elintottumusten eduksi.

Elintavat omaksutaan ja suhde terveyteen muodostetaan aikaisin. Tärkeitä näyttävät olevan elämän kaksi ensimmäistä vuosikymmentä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asioihin voi vaikuttaa myös myöhemmin.

Kohtuus on hyväksi ja liika pahaksi. Hyviä esimerkkejä ovat alkoholi ja liikunta. Jotkut arvelevat, että kohtuullinen alkoholin käyttö voisi jopa vähentää kuoleman vaaraa, mutta humalajuominen ja jatkuva runsas käyttö lisäävät sitä varmasti. Säännöllinen ja kohtuullinen liikunta edistää varmasti terveyttä, mutta liian rasittavat suoritukset voivat olla terveyden kannalta vaarallisia. Tupakointi on niitä harvoja asioita, joissa kohtuuskin on haitaksi.